Mä en vaan jaksa enää...

Kaikki mun jutut alkaa mennä yli, ahdistaa olla kavereitten, perheen tai ventovieraidenkin seuras jo... hyvä on olla kun on yksin ja ei oo syöny mitään.... Tajusin muutama kuukausi sit et ei helvetti, mullahan on bulimia... oon kyl pitkään jo "tienny" sen mut nyt vasta tajusin kunnolla... Ja mähän luulin et mulle ei ikinä voi bulimiaa tulla... Ja tätä on jotkunu jostain viime kesän alusta asti,... Aloin kai oksentelee enkan kesäloman viikon puoles välis ja eroo en oo päässy... Kokeiltu on monesti jo mut ne mun viime syksyn helvetin pahat mokailut on saanu mut niin sekasin et olo helpotuu vaan jos saa nauttia nälän tunteesta koko päivän ja jos oon nii läski et meen syömään, saan oksentaa... Sillon kun saan mahan tyhjäks kaikesta, tulee paljon parempi olo... Tietysti se ahdistus ei lähe niin helpolla mut aina jotenkin eteen päin.... Itsemurha onn pyöriny mieles jo aika kauan ja tää elämä menee koko ajan vaan pahemmaks... En enää jaksais esitää ilosta ja onnellista koska oon siitä kaukana... Kesällä rallien jälkeen voisin tehä itsemurhan jos tää ei mee paremmaks... Haluun suomesta Venäjälle... Jokin vaan vetää mua sinne ihan hirveesti ja tää veto on ollu jo siitä lähtien kun olin jotain 4v. vanha...

Ja nyt syömisiin: oon kaamee sika, syöny ihan vitusti kaikkee paskaa ja oksennellu, eilen enkä tänää oo liikkunu yhtään... maannu suunnilleen sohvalla koko ajan ja kattonu tv:tä.... pitäis taas pistää joku pikadietti vetoon niin sais lisää motivaatiota... huomasin tänää kun menin kaupungille et kaikki oli siel ihan onnessaan bilettämässä ja mua ei kiinnostanu vitun vertaa olla siellä, piti mennä leffaankin mut tulin kotiin jo kahen tunnin pyörimisen jälkeen kun loppu totaalisesti mielenkiinto olla siellä... tulin kotiin sit vetää karkkii lärviin ja lopuks vielä leivoin täytekakun josta söin n. puolet... HYI VITTU tuli mieleen heti sen jälkeen ja eikun suihkuu ja oksentamaan... siks suihkuun ettei muut kuule kun oksennan...  Nyt sit  on semmonen ihanan tyhjä olo mut ahdistaa ihan vitusti... saan jotain ihan outoja ahdistuskohtauksia keskellä yötä ja niistä on hirveen vaikee päästä yli... ne voi kestää parikin tuntii ja niitä tulee 3-6 kertaan yössä et enpä paljoo nuku... mp3 lieventää niitä kun saan kuunnella lempimusaa mut kuitenkin ne on ihan hirveitä... oon täs aika pitkään jo mietttiny et pitäisköhän mun hakeutua hoitoon mut vielä ainakaan en oo uskaltanu mainita asiasta äitille et se vois auttaa mua... se pitää mulle suunnilleen kerran viiikos saarnan siitä kuinka mun pitäis syödä ja kuinka tyhmiä anorektitkot on.... sit se vielä alkaa huutaan et syö normaalisti, lakkaa pelleilemästä... kumpa mä voisinkin mut en pysty lopettaan enää... sillon kun tää alko eli n. 1,5 vuotta sit se ois onnistunukkin vielä... mut nyt alkaa olla liian myöhästä...  nyt vaan oon nii väsyny elämään ja haluun pois... saan kaiken paskan niskaan ja mä oon se tyttö joka kestää kaiken... sorry mut en oo, mullakin on tunteet... elämä vaan on yhtä helvettiä...

Sorry et en oo kirjotellu pitkään aikaan mut on ollu niin paljon semmosii hetkii et en oo kyvenny ees ajattelemaan mitään muuta kuin syömisiä, kaloreita, sitä kuinka läski oon ja et mun pitää liikkua etten lihois vielä enempää... mut ennemmin kuin kuolen mä tuun olemaan LAIHA ! sen vannon, läskinä en kuole, haluun et ihmiset muistaa mut siinä laihana tyttönä eikä läskinä... Good night mrut! <3